Ensmäinen kisa tänä kesänä siis takana päin. Eihän se ihan putkeen menny, eihän se koskaan.

Ennen lähtöä oli sellane fiilis, notta ei tienny YHTTÄÄ mitenkä sitä pitäs lähteä ees juoksemaan. Kunto ku on vielä huonolla pohjalla, niin yli kympin matka tuntu etukäteen hyvinkin pitkältä. No rauhallisestihan sitä yritti liikkeelle lähteä. Juoksu kulki hyvin aina ensimmäiset sata metriä, jonka jälkeen tiheikköön puskin ihan ihme kohdasta, ku ei sitä malttanu taas yhtään tarkasta ottaa. Kaiken lisäks siellä ryteikössä rymytessä juoksin SUORAAN johonki helekatin karahka oksaan. Hetken tuntu, että juoksut on juostu siihen paikkaan, ku kyljessä tuntu olevan nyrkin mentävä reikä. No siinä hetken tunnustelin, jotta ei se pahasti vuoda, ja muutamien kirosanojen johdattelemana matkaa jatku hitaasti kohti ykköstä.

Sittenpä tuli jo kakkoselle reilu minuutin pummi, ja nelosvälillä löin polven kantoon ja siinä sitten kävelin vielä IHAN väärään suuntaan hetken. Jotenka kaiken näiden sattumiuksien aiheuttaman huonon alun jälkeen olin nelosrastilla sijalla 28, kärkeen jo neljä minuuttia, ja velpoikakin tässä vaiheessa meleki puoltoista minuuttia edellä.

Noh siitä pysty sitten pari kilometriä taas juoksemaan suht hyvin, mutta jossai vaiheessa sitten ihmeellisesti alko krampata jo mahaakin, niinkuin se huonolla kunnolla aina tekee. Oli vielä polkuväli ja kävelyks piti melkein pistää, joten eihän se hyvältä tuntunu.

Loppumatka menikin sitten rauhallisesti juoksennellessa vaan. Eipä siitä paljoo kertomista sinällään ole.

Aikaa meni reilu 1.21,  ja eroa kärkeen PALJON. Loppusija sentään just ja just puolenvälin paremmalla puolella. Ja velpoikakin hävisi jokusen minuutin. Tosin hällä oli mahan kans ongelmia sen verran, että oli kuulemma joutunu hieman Suonenjoen maastoja lannoittamaan pariin kertaan. Pummeja rasteilla itelle tuli reilu 5 minuuttia. Elikäs niinku puhtaalla suorituksel olis sijotuskin ollu tämmöselle kuntoilijalle ihan hyvä. Tuloksia ehkä löytyy TÄÄLTÄ. Kartankin saatan laitella esille johonki, kunhan jaksan.

Noh, piä assii, että tuli hyvä lenkki ja sai hieman taas maastossa juosta. Vähä on polvi kippee, ja tuossa kyljessä aikas mukavan näköinen naarmu. ja voin kerttoo, että KIPIÄ on. Onneks se ei nyt juoksemista haittaa, joten eiköhän tästä oo ihan hyvä lähteä rakentamaan taas. Jukolaan enää 20 päivää. Siellä se yöosuus odottaa. Sitä ennen pitäs vielä saada pari kovaa harjotusta kenties. Ei ne ainakaan pahitteeks olis.

Ens sunnuntaina olis Siilinjärvellä kisat. Jos sitä kaiken varalta ilmoittautuis, ja sitten tunnustelis mikä se on fiili, ne ku olis nuo systerin lakkias kahvittelut lauantaina. En tiiä onko se sitten miten herkkää lähteä kakun syönnin jälkeen, ja sukulaisten kestämisen jälkeen kisomaan seuraavana päivänä.

Kassellaan.