Juhannus, Mittumaari, Ukon juhla. Nähtävästi sellanen se olis täs nyt edessä, huhut kertoo niin. Eipä tuota muuten koko liputuspäivää muistais, ellei sitä kovasti jossai iltapäivä lehdissä kerrottais ja mainostettais. Melkein on turha koko perinne.

On se kumma miten monet siitä juhlasta kuitenki innostuu. Senhän saa selville lukemalla sitten alkuviikon lehtiä ja uutisia, joissa kerrotaan taas luultavasti niistä monista hukkuneista. Pakkoko se just Juhannuksena sinne veteen meenä uppoamaan, olishan noita muitakin päiviä vuodessa sitä tehdä. Menkää veteen hyppimisen sijaan vaikka Öllölön lavalle juhannustansseihin.

Kelithän nuo ollu varsin kosteita viime päivinä, eikä tuo lämpötilakaan oo yli kymmeneen noussunna kovin. Reisi onneks parantuu jollai tavalla päivittäin, ja Jukolasta kipeytyneet pohkeetkin alkavat taas tuntua suht hyviltä. Tänään jo kävin ihan juoksemassa nimittäin 50 minuuttia. Siitä se taas lähtee.

Huomenna jos sais jo jonkunlaisen pidemmän lenkin vedettyy. Sitten pari kertakäyttögrilliä tokmannilta, ja eiku grilliseipäät tulille. Voishan sitä jonkun makkarankin savustaa illan korvalla.  Jeh jeh.

- Erehtyminen on inhimillistä. Toisen syyttäminen politiikkaa. -