Tulipahan sitä käytyä Lappeenrannan kisoissa. Jos näin järkevästi jälkeenpäin miettii, niin eipä olis kannattanu. Kisa meni huonosti vois sanoa. Joku onneton oli tehny uuden tie sorpan kolmos-nelos välille, ja siihenpä sitten sekosin, kun kuvittelin olevani ihan ihan jossai muualla. Että se siitä. Kyllä mie radan kiertelin läpi mutta ajattelin sen kesän pakollisen HYL. suorituksen ottaa tähän väliin, joten jätin pari rastia välistä leimaamatta. No, saipahan siinä lenkin ainakin, ja taas uutta oppia tulevaan. Kartta löytyy TÄÄLTÄ

Ei se kovin vahvasti alkanu kisa-aamu Karelia-Parkin majoituksessakaan. Aamupalalle ku lähtöä tehtiin, niin oven lukko pyöri vaan ympäri vinhasti, ku avata koetti. Joten eiku respaan soittamaan, että voisit sä et sä viitsisit sä tulla avaamaan tämän meidän helvetin oven, jotta pääsis huoneesta pois. Olishan siitä jo pitäny päätellä, ettei kisastakaan kovin suuria voi odottaa. Että sellasta.

Pitäs voida lähtee kotipuoleen maalle. Siellä saattas olla tiedossa niitä heinähommia, mikäli tämä sää van sen sallis, ja malttais olla satelematta pari päivää. Jos siellä sais pari pidempää lenkkiäkin tehtyä. Vois käydä myös Elon kanssa hieman metsässä taas, ja kattoo joko alkaa uskallus riittää irtautua pidemmäks aikaa isännästä. Karhujakin on kuulemma nähty metsästysmailla, joten sen tuoreelle jäljellehän sitä kans pitäis koiran päästä jo hajuja saamaan.

Mutta joo, seuraavat suunnistuskisat on sitten varmaan parin viikon päästä, ku alkais se FIN-5 suunnistusviikko. Siellähän olis puolustettavana viime vuoden voitto. No, tällä kertaa sarjassa näyttäis olevan muutama ihan osaava suunnistaja, joten ei tarvii tänä vuonna menestystä lähtee sieltä hakemaan. Jos pyrkis tekemään tasasen huonoja juoksuja, ja yrittäs kammeta siihen kymppi sakkiin.  

- Kuuntele hiljaisuutta, minulle sanottiin. Mutta minä en kuullut mitään. -